Pieni Kotieläintila

Lyyli-aasin vinkki kesään 2021 – aurinkoa vain rajoitetusti

Posted on

No niin, tämmöistä tämä koiran elämä sitten on. Sinusta en tiedä, mutta täytyy rehellisesti sanoa, että minun tilauksessani ei ollut ihan tällaista kesää.

Kun kauan odotettu h-hetki kesäkuun alussa koitti ja Pienen Kotieläintilan ovet avautuivat, mitä tapahtui! Alkoi sellainen helle, että voihan värisevät viiksikarvat sentään. Kuumuudelle ei ole ollut näköpiirissä loppua, vaikka olen kuinka yrittänyt laittaa tassut ristiin.

Sillä eihän tällaista hellettä nyt mikään eläin jaksa. En minä ainakaan. Jos olet käynyt meillä tänä kesänä kylässä, ja ihmetellyt, mikä meitä eläimiä oikein riivaa – tai missä me ylipäätään oikein olemme – suurin syy on tässä: helteisessä kesässä.

Miten voi olla koko ajan näin kuuma?

Aloitetaanko vaikka ensimmäisenä minusta. Minulla on ollut välillä niin kuuma, että olen kuvitellut sekoavani läähätyksen määrästä. Emäntäni on pitänyt minua viileämpien ovien takana ja virvoittavien vetten äärellä. Se taas tarkoittaa sitä, että monta kesävierasta on mennyt ohi korvieni ja silmieni.

Miten koiran elämä voi ollakin joskus niin paradokseja täynnä. Mutta en minä ole ainoa kärsijä. Suojaa auringolta ja helteeltä etsivät meillä eläimistä kaikki.

Noo, Toveri-kissaa ehkä lukuun ottamatta, joka on katoilemisen mestari muutenkin. Nyt katoamistemppuja on tehnyt kuitenkin myös Kaveri-kissa, joka antautuu normaalikesinä mielellään vieraiden rapsutettavaksi.

Enpä voi sanoa muuta kuin, että ymmärrän Kaveria. Jos minä olisin pieni kissa, enkä siis näin iso koira, tunkisin itseni päiväksi pienimpään viileään koloon ja tulisin sieltä näillä ilmoilla esiin… ehkä noin iltakymmeneltä?

Aasikinhan sen jo tietää – varjossa on hyvä olla

Pienen Kotieläintilan ehkä kaikkein viisain eläin tänä kesänä on ollut äitiaasi Lyyli. Sillä aasikinhan sen jo selvästi tietää, että hellepäivää pitää viettää varjossa. Eikä siis nyt ainakaan kökkiä paahteisen auringon alla.

Elämää nähneenä ja kokeneena Lyyli ymmärtää katsoa vieraita aitauksessa olevasta kopista. Jos siis näet aasin pään kurkkimassa, se on yleensä aina Lyyli.

Lillillä on vielä vähän opittavaa äidiltään. Se kerjää vierailta rapsutuksia omaan otsatukkaansa lämpöhalvauksen uhallakin.

Toinen kotieläintilan kauhukakara on vuohi Amor. En kestä sen energian määrää tällaisella hellesäällä. Sen vauhti tuntuu olevan vanhenemisesta huolimatta loputon.

Okei, Amor on toki edelleen nuori. Mutta ei sitä nyt vuodesta toiseen – ja säällä kuin säällä – tarvitsisi aina esittää, eihän.

Mutta auta armias, kun eläinkierroksen vieraat lähestyvät aitausta, Amor alkaa laittaa parastaan. Se työntää turkkiaan aitaa vasten vieraiden rapsutusten toivossa ja hyppii kaivonrenkaalle kuin mikäkin trapetsitaiteilija. Oikein näen, kuinka se hymyilee vieraiden antamien aplodien jälkeen.

Mokomakin vuohi. Eikö sille tule koskaan kuuma!

Nähdäänkö vielä?

Niin, että tämmöistä elämä on täällä nyt, hellekesänä 2021. Älä siis ajattele huonolla, jos emme ole kaikki aina ihan Amorin kaltaisia energiapakkauksia. Meihin pätevät oikeastaan samat lainalaisuudet kuin teihin ihmisiinkin: aurinkoinen kesä on toki kiva, mutta emme tahdo jaksaa kuumuutta määräänsä enempää. Taitaa ehkä olla sama teilläkin?

Onneksi meillä elämillä on muuten täällä loistavat olosuhteet. Kaikki pääsevät aitauksissaan vapaasti varjoon sekä syömään ja juomaan, ja taas takaisin vieraiden ilmoille – aina niin halutessaan.

Ja emäntäni huolehtii minun jaksamisestani. Kaikki siis hyvin, kuumanakin kesänä.

Pieni Kotieläintila on avoinna vielä kolmisen viikkoa sunnuntaihin 1.8. asti. Tuletko käymään?

Pieni Kotieläintila on avoinna kesäkaudella 2021 sunnuntaihin 1.8. asti ti-su klo 10-17. Kurkkaa lisätiedot Info-sivulta.

Pienen Kotieläintilan kuulumisista kertoo tilan berninpaimenkoira Onni. Onni on tilan ainoa koira ja hengenluoja. Pienen Kotieläintilan muihin eläimiin pääset tutustumaan ennakkoon Eläimet-sivun kautta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *